Sähkön hinta talvella 2027 – ennuste ja kannattaako sähkösopimusta vaihtaa

Tähän artikkeliin on koottu, mitä sähkön hinnasta tiedetään talvelle 2026–2027: mitä futuurihinnat kertovat, mitkä tekijät hintaa tänä talvena liikuttavat ja millä perusteilla kannattaa päättää, vaihtaako sähkösopimusta nyt vai ei.

Yksi asia kannattaa sanoa heti: kukaan ei tiedä, mitä sähkö maksaa helmikuussa. Futuurihinta on markkinoiden paras arvaus, ei ennuste siinä merkityksessä, että joku olisi siitä vastuussa. Sen ymmärtäminen on tämän aiheen tärkein yksittäinen asia.

Sähkön hinta nyt – mistä talveen lähdetään

Kesä 2026 oli halvan sähkön kesä. Pörssisähkön kuukausikeskihinta Suomen hinta-alueella oli heinäkuussa 1,54 senttiä kilowattitunnilta ja elokuussa 4,13 senttiä kilowattitunnilta, molemmat ilman arvonlisäveroa. Arvonlisäveron kanssa elokuun keskihinta oli 5,18 senttiä.

Luvut ovat Nord Poolin vuorokausimarkkinoiden hintoja. Ne eivät sisällä myyjän marginaalia, siirtomaksua eivätkä sähköveroa, joten kotitalouden todellinen kilowattituntihinta on näitä selvästi korkeampi.

Matala kesähinta selittyy tutuilla tekijöillä: kulutus on pieni, aurinkosähköä on paljon ja tuulivoimaa on rakennettu Suomeen viime vuosina runsaasti. Mikään näistä ei kuitenkaan kerro talven hinnasta juuri mitään. Kesän ja talven hintaero on Suomessa suurempi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, koska lämmitys nostaa kulutuksen moninkertaiseksi juuri silloin, kun aurinkosähköä ei käytännössä ole.

Sähkön hintaennuste talvelle 2027

Sähkön tulevaa hintaa arvioidaan futuurihintojen avulla. Futuuri on sopimus, jolla sähköä ostetaan tai myydään ennalta sovittuun hintaan tulevalla ajanjaksolla. Sähköfutuureilla käydään kauppaa Nasdaq Commodities -pörssissä, ja niiden hinta kertoo, mitä markkinaosapuolet ovat tällä hetkellä valmiita maksamaan tulevasta sähköstä.

Futuurihinnat kuukausittain

Noteeraus 26.8.2026. Hinnat perustuvat järjestelmähintafutuuriin ja Suomen aluehintaerotukseen. Futuurihinnat muuttuvat päivittäin – tarkista ajantasainen taso Nasdaq Commodities -pörssistä.

Talven huippu ajoittuu odotetusti tammi- ja helmikuulle: tammikuulle 13,13 ja helmikuulle 12,96 senttiä kilowattitunnilta. Ero kesän tasoon on huomattava – tammikuun futuuri on noin kaksi ja puoli kertaa elokuun toteutuneen keskihinnan verran, arvonlisävero huomioiden.

Mitä futuurihinta kertoo ja mitä se ei kerro

Futuurihinta on markkinoiden keskimääräinen odotus. Se ei ole ennuste yksittäisen tunnin hinnasta eikä lupaus mistään.

Käytännössä tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin toteutunut kuukausikeskihinta voi poiketa futuurista molempiin suuntiin, joskus reilustikin. Toiseksi kuukausikeskihinta kätkee alleen valtavan vaihtelun: sama kuukausi voi sisältää sekä negatiivisia hintoja että satojen eurojen piikkejä.

Jos ostat pörssisähköä, maksat toteutuneen tuntihinnan – et kuukausikeskiarvoa. Jos ostat kiinteää sähköä, maksat hinnan, jonka myyjä on laskenut futuurien pohjalta ja johon se on lisännyt oman riskilisänsä. Kumpikaan ei siis ole ilmainen lounas.

Tämä ei ole teoriaa. Edellinen versio tästä artikkelista sisälsi samanlaisen futuuritaulukon vuosi sitten, joten voimme katsoa, miten hyvin se osui.

Miten viime talven ennuste toteutui

Tämän artikkelin edellinen versio julkaistiin lokakuussa 2025, ja siinä oli vastaava futuuritaulukko talvelle 2025–2026. Nyt tiedetään, miten kävi.

Toteutuneet kuukausikeskihinnat snt/kWh, sis. alv 25,5 %. Alkuvuodelle 2026 futuuri oli noteerattu neljännesvuosituotteena, joten sama luku 9,04 koskee kaikkia kolmea kuukautta.

Tulos on opettavainen kahdella tavalla.

Koko talven tasolla ennuste osui hyvin. Lokakuun ja maaliskuun välinen toteutunut keskihinta oli 8,68 senttiä kilowattitunnilta, kun futuurien perusteella laskettu odotus oli 8,30 senttiä. Ero on noin viisi prosenttia. Markkina osasi siis arvioida talven kokonaistason varsin tarkasti.

Yksittäisten kuukausien tasolla ennuste ei kertonut juuri mitään. Joulukuu jäi 46 prosenttia futuuria halvemmaksi. Helmikuu nousi 90 prosenttia sen yli. Maaliskuu romahti 61 prosenttia sen alle. Joulukuun 4,51 sentin ja helmikuun 17,22 sentin välillä on 3,8-kertainen ero – saman talven sisällä.

Syy kuukausien väliseen heiluntaan ei ole arvoitus. Tammikuun alussa tehtiin sähkönkulutuksen ennätys kovalla pakkasella, ja 19.1.–15.2. oli poikkeuksellisen tuuleton jakso. Kylmä ja tyyni osuivat samaan kuukauteen, ja juuri se yhdistelmä nostaa hinnan.

Tästä seuraa kaksi käytännön johtopäätöstä tälle talvelle.

Jos harkitset kiinteää sopimusta, sen hinta lasketaan juuri näiden futuurien pohjalta. Ne osuvat todennäköisesti koko talven keskiarvoon, joten kiinteän sopimuksen hinnoittelu on lähtökohtaisesti järkevä – et maksa tolkuttomasti ylihintaa.

Jos taas olet pörssisähkössä, älä suunnittele talvea kuukausikeskiarvon varaan. Yksi kuukausi voi olla kolminkertainen toiseen verrattuna, eikä futuuritaulukko kerro, mikä kuukausi se on.

Mitä viime talvi opetti sähkön hinnasta

Talvi 2025–2026 oli hyvä muistutus siitä, miten suomalainen sähköjärjestelmä käyttäytyy kovalla pakkasella. Fingridin raportti talven toiminnasta kertoo tapahtumat tarkasti.

Sähkönkulutuksen ennätys tehtiin 8.1.2026 klo 17.00–17.15, jolloin keskimääräinen kulutus oli 15 553 megawattia. Lämpötila oli tuolloin kulutuksella painotettuna −19,4 astetta, ja seuraavana päivänä mentiin vielä kylmempään, −21,2 asteeseen. Vuorokausimarkkinoiden hinta kulutusennätyksen hetkellä oli 92,39 euroa megawattitunnilta eli noin 9,2 senttiä kilowattitunnilta ilman arvonlisäveroa.

Kaksi yksityiskohtaa ansaitsee huomiota.

Ensimmäinen on hintojen vaihteluväli. Suomen aluehinta liikkui talven aikana −0,2 euron ja 655 euron välillä megawattitunnilta. Alin ja ylin hinta erosivat toisistaan siis yli kolmetuhatkertaisesti. Säätösähkömarkkinoilla ylin hinta kävi 2.2.2026 peräti 4 400 eurossa.

Toinen on tuulettomuus. Tuulivoiman tuotantoennätys tehtiin 21.2.2026, jolloin tuulivoimaa tuotettiin 6 998 megawattia. Samana talvena oli kuitenkin poikkeuksellisen tuuleton jakso 19.1.–15.2. Tuulivoimaa on Suomessa nykyään niin paljon, että sen puuttuminen näkyy hinnassa välittömästi. Tämä on talven hintariskin ydin: kylmä sää ja tyyni sää sattuvat usein samaan aikaan, koska molemmat liittyvät korkeapaineeseen.

Viime talvi ei siis ollut kallis keskimäärin, mutta se sisälsi jaksoja, joina sähkö oli erittäin kallista. Juuri tämä on se riski, jota sopimusvalinnalla hallitaan.

Mikä sähkön hintaan vaikuttaa talvella 2026–2027

Olkiluoto 3:n vuosihuolto

Olkiluoto 3:n vuosihuolto alkoi 10.9.2026 ja kestää noin 50 vuorokautta. Laitos palaa tuotantoon arviolta 30.10.2026. Huollon ajan Suomesta puuttuu sähköjärjestelmän suurin yksittäinen tuotantoyksikkö.

Tämä näkyy suoraan lokakuun futuurihinnassa, joka on marraskuuta korkeampi – poikkeus normaalista kausivaihtelusta, jossa hinta nousee tasaisesti kohti talvea. Marraskuun alusta alkaen tilanne palautuu, jos huolto valmistuu aikataulussa.

Edeltävä käyttöjakso oli laitokselle ennätyksellinen: 498 vuorokautta ilman yhtään tuotannonkeskeytystä ja yhteensä noin 17,2 terawattituntia sähköä. Jakson loppupuolella laitosta ajettiin alennetulla, noin 1 300 megawatin teholla. Tiedot käyvät ilmi TVO:n tiedotteesta 8.9.2026.

Aikataulun venyminen olisi talven hinnan kannalta merkittävä riski. Vuosihuollot venyvät toisinaan.

Tuulivoima ja tuulettomat jaksot

Tuulivoima on Suomessa kasvanut siihen mittaan, että se laskee hintaa tuulisina päivinä huomattavasti. Sama kolikko kääntyy tyynellä: kun tuotannosta katoaa useita tuhansia megawatteja samaan aikaan kun pakkanen nostaa kulutusta, hinta reagoi jyrkästi.

Viime talven tuuleton jakso kesti lähes neljä viikkoa. Vastaava jakso tammi- tai helmikuussa 2027 nostaisi hintoja selvästi yli futuurien osoittaman tason.

Tuonti Ruotsista

Suomi on talvella tuontiriippuvainen. Viime talvena Ruotsista tuotiin keskimäärin 2 024 megawattia, ja uusi Aurora Line -yhteys nosti pohjoisen siirtokapasiteetin 1 900 megawattiin. Viroon puolestaan vietiin keskimäärin 825 megawattia.

Tuontiyhteyksien käytettävyys on talven hinnan kannalta olennainen tekijä. Siirtoyhteyden vikaantuminen pakkasjakson aikana on tyypillinen syy poikkeuksellisen korkeille hinnoille. Sähköjärjestelmän tilaa voi seurata reaaliaikaisesti Fingridin sivuilla.

Pakkanen

Lämpötila on lopulta se tekijä, joka ratkaisee talven sähkölaskun suuruuden. Kulutus kasvaa jyrkästi pakkasen kiristyessä, ja kymmenen asteen ero kuukauden keskilämpötilassa näkyy sekä kulutuksessa että hinnassa.

Talven säätä ei kannata yrittää ennustaa. Sen sijaan kannattaa varautua siihen, että kylmiä jaksoja tulee.

Pörssisähkö vai kiinteä hinta talvella 2027

Kysymys ei ole siitä, kumpi on halvempi. Kysymys on siitä, kuka kantaa riskin.

Pörssisähkössä maksat toteutuneen tuntihinnan. Pitkällä aikavälillä pörssisähkö on useimmiten ollut kiinteää edullisempi, koska et maksa myyjän riskilisää. Vastineeksi kannat itse hintariskin: tammikuun pakkasviikko voi tehdä yhdestä kuukaudesta poikkeuksellisen kalliin.

Pörssisähkö sopii sinulle, jos taloutesi kestää yllättävän kalliin kuukauden ja jos pystyt siirtämään kulutusta halvempiin tunteihin. Sähköauton lataus, lämminvesivaraaja ja lattialämmitys ovat siirrettävissä, mutta pakkaspäivän peruslämmitys ei ole.

Kiinteä hinta on vakuutus. Maksat siitä, että tiedät hinnan etukäteen. Vakuutuksella on hinta: myyjä laskee kiinteän hinnan futuurien pohjalta ja lisää siihen katteen ja riskilisän, joten keskimäärin kiinteä hinta on futuuritasoa korkeampi.

Kiinteä sopimus sopii sinulle, jos budjetissa ei ole joustoa kalliille kuukaudelle tai jos hinnan seuraaminen aiheuttaa jatkuvaa huolta. Ennakoitavuudella on arvo, jota ei kannata vähätellä.

Yleissähkö tai aikasähkö on kolmas vaihtoehto, jos haluat pörssisähköä pehmeämmän riskin ilman täysin kiinteää hintaa.

Kannattaako sähkösopimus vaihtaa juuri nyt

Tässä on syytä olla rehellinen: yleispätevää vastausta ei ole. Ratkaisu riippuu nykyisestä sopimuksestasi ja siitä, miten paljon hintavaihtelua kestät. Sopimusvalinnassa ratkaisee riskinsietokyky, ei se, mikä vaihtoehto näyttää juuri nyt halvimmalta.

Käy läpi nämä neljä kohtaa järjestyksessä.

1. Tarkista, mikä sopimus sinulla on nyt ja milloin se päättyy. Tämä on yllättävän usein epäselvää. Määräaikaisesta sopimuksesta irtautuminen kesken kauden ei yleensä onnistu ilman kuluja, joten vertailu on turha, jos sopimus on sidottu.

2. Vertaa nykyistä hintaasi futuuritasoon. Jos sinulla on kiinteä sopimus, jonka hinta on selvästi yllä olevan taulukon tasoa korkeampi, vaihtaminen kannattaa selvittää. Jos hintasi on futuuritason alapuolella, sinulla on hyvä sopimus – pidä se.

3. Mieti, kestääkö taloutesi kalliin kuukauden. Tämä on tärkein kysymys, ja se on taloudellinen, ei tekninen. Jos vastaus on ei, kiinteä hinta on perusteltu valinta, vaikka se keskimäärin maksaisi enemmän.

4. Tee päätös ajoissa. Kiinteiden sopimusten hinnat seuraavat futuureja, ja futuurit nousevat yleensä talvea kohti. Lokakuussa tehty päätös on tyypillisesti edullisempi kuin tammikuussa tehty – tammikuussa hinta on jo tapahtunut.

Sopimuksia voi vertailla Energiaviraston ylläpitämässä sähkönhinta.fi-palvelussa, joka on viranomaispalvelu eikä ota välityspalkkiota.

Yksi varoitus: älä tee päätöstä yhden uutisotsikon perusteella. Sähkön hinnasta uutisoidaan näyttävimmin silloin, kun se on poikkeuksellisen korkea, ja juuri silloin kiinteän sopimuksen hinta on huonoimmillaan.

Näin pienennät sähkölaskua talvella

Sopimusvalinta vaikuttaa hintaan. Kulutus vaikuttaa laskuun. Jälkimmäiseen voit vaikuttaa enemmän.

Siirrä siirrettävä kulutus halvoille tunneille. Lämminvesivaraaja, sähköauton lataus ja astianpesukone toimivat yhtä hyvin yöllä. Pörssisähkösopimuksella tämä näkyy laskussa suoraan.

Laske sisälämpötilaa asteella. Yksi aste vähentää lämmitysenergian kulutusta tuntuvasti, eikä eroa yleensä huomaa.

Tarkista lämmitysjärjestelmä ennen pakkasia. Ilmalämpöpumppu tuottaa pakkasella sitä vähemmän lämpöä, mitä huonommin se on huollettu. Suodattimien puhdistus ja ulkoyksikön tarkistus ennen talvea maksavat itsensä takaisin. Lue lisää siitä, miten ilmalämpöpumppu toimii talvella ja mitä se maksaa.

Harkitse omaa tuotantoa pidemmällä aikavälillä. Aurinkopaneelit eivät auta tammikuussa, mutta ne leikkaavat vuosikulutusta ja parantavat asemaasi, jos sähkön hinta nousee pysyvästi. Aiheesta on oma artikkelinsa: aurinkopaneelit omakotitaloon.

Kotiakku muuttaa pörssisähkön logiikkaa. Akulla voit ostaa sähköä halvalla ja käyttää sen kalliina tunteina, mikä pienentää nimenomaan sitä riskiä, joka pörssisähkössä on. Lue kotiakun hinnasta ja kannattavuudesta ja siitä, miten reservimarkkinat vaikuttavat akun takaisinmaksuaikaan.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on sähkön hinnan ennuste talvelle 2027? Futuurihinnat 26.8.2026 osoittavat tammikuulle 2027 noin 13,1 senttiä kilowattitunnilta ja helmikuulle noin 13,0 senttiä arvonlisäveroineen. Futuurihinta on markkinoiden odotus, ei takuu, ja se muuttuu päivittäin.

Nouseeko sähkön hinta talvella 2027? Nousee kesän tasosta – se on varmaa, koska kulutus kasvaa ja aurinkosähkö katoaa. Futuurien perusteella talven taso on noin kaksinkertainen kesään verrattuna. Yksittäisten tuntien hinnat voivat nousta huomattavasti korkeammalle kylmällä ja tyynellä säällä.

Kannattaako pörssisähkö talvella? Pörssisähkö on pitkällä aikavälillä ollut keskimäärin kiinteää edullisempi, mutta talvi on juuri se ajanjakso, jolloin sen riski toteutuu. Valinta riippuu siitä, kestääkö taloutesi yllättävän kalliin kuukauden.

Milloin sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa? Kiinteiden sopimusten hinnat seuraavat futuureja, jotka tyypillisesti nousevat talvea kohti. Syksy on siis useimmiten parempi hetki kuin keskitalvi. Määräaikaista sopimusta ei kuitenkaan kannata katkaista kesken kauden ilman laskelmaa.

Miksi sähkön hinta vaihtelee niin paljon saman päivän aikana? Hinta määräytyy tunneittain kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun tuulivoimaa on paljon ja kulutus vähäistä, hinta voi painua jopa negatiiviseksi. Kun tuuli tyyntyy ja pakkanen kiristää, kalliimpi tuotanto joutuu mukaan ja hinta nousee jyrkästi. Viime talvena Suomen aluehinta vaihteli −0,2 euron ja 655 euron välillä megawattitunnilta.

Mitä Olkiluoto 3:n huolto tarkoittaa sähkön hinnalle? Huolto alkoi 10.9.2026 ja kestää noin 50 vuorokautta, joten laitos palaa tuotantoon arviolta 30.10.2026. Sen ajan Suomen suurin tuotantoyksikkö on poissa käytöstä, mikä näkyy lokakuun tavallista korkeampana hintana. Huollon venyminen olisi talven kannalta merkittävä riski.

Yhteenveto

Talvi 2026–2027 näyttää futuurien perusteella tavanomaiselta: tammi- ja helmikuu ovat kalleimmat, taso on noin kaksinkertainen kesään verrattuna, eikä poikkeuksellista hintakriisiä ole näköpiirissä. Olkiluoto 3:n huolto pitää lokakuun tavallista kalliimpana, mutta marraskuusta alkaen tilanne tasaantuu.

Suurimmat riskit ovat pitkä tuuleton pakkasjakso, huollon venyminen ja häiriö tuontiyhteyksissä. Mikään näistä ei ole ennustettavissa, ja juuri siksi sopimusvalinta kannattaa tehdä sen perusteella, miten paljon riskiä kestät.

Jos sopimuksesi on kiinteä ja hinta on futuuritason yläpuolella, selvitä vaihtaminen. Jos sopimuksesi on hyvä, pidä se. Ja jos et tiedä, kumpi sinulla on, aloita siitä.